\u201cMa lemmin kielt\u00e4 ja kansaa sen\u2026\u201d<\/p>\n\n\n\n
Hotel, Bar, Caf\u00e9, Restaurant, Food, Coffee, Dining, Dancing, Cocktails.
K\u00e4velless\u00e4ni H\u00e4meenkadulla havaitsen liikkeiden nimiss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sanat vasta, kun ranskalainen vieraamme kysyy, miksi ne eiv\u00e4t ole suomeksi; olemmehan Suomessa! <\/p>\n\n\n\n
Siis mit\u00e4 kielt\u00e4 ja kansaa lemmin? <\/p>\n\n\n\n
Muiden tavoin olen opettanut, miten eurooppalainen maa Suomi on. EU:hun liittyess\u00e4\u00e4n Suomi onkin julkistanut l\u00e4ntiset, eurooppalaiset juurensa: geneettiset l\u00e4ht\u00f6kohtansa, historiansa hallinnolliset taustat, kulttuurikerroksensa! <\/p>\n\n\n\n
Olen paennut Impivaaraani perustellen, ettei suomalaisuutta eik\u00e4 suomen kielt\u00e4 uhkaa mik\u00e4\u00e4n. Toisaalta tied\u00e4n, millaisen suururakan 1800- ja 1900-luvun poliitikot ovat tehneet. L\u00e4pi vuosisatojen kansamme olemassaolo on vaatinut kansalaisten pyyteet\u00f6nt\u00e4 toimintaa,
uhrauksiakin.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2001 alussa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 intomme korostaa globaalia kulttuuria on saanut meid\u00e4t v\u00e4heksym\u00e4\u00e4n omia, suomalaisia arvojamme. Kansainv\u00e4listymisen my\u00f6t\u00e4 olemme sivistyneet monin tavoin, mutta kielellist\u00e4 identiteetti\u00e4mme emme arvosta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Nykykoulussakin yhteiskunnan my\u00f6nteinen kehitys n\u00e4kyy uljaina uudistuksina. Tekniikan hallinta on n\u00e4ist\u00e4 merkitt\u00e4vimpi\u00e4. Silti voimme ev\u00e4t\u00e4 oppilaiden kielellisten taitojen kehitt\u00e4misen edellytykset ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin organisatorisin j\u00e4rjestelyin, v\u00e4h\u00e4isin taloudellisin resurssein, v\u00e4heksyvin asentein. <\/p>\n\n\n\n
1800-luvulla K.A. Gottlundin tiedet\u00e4\u00e4n ihastelleen, kun aiemmin halveksittua suomea oli alettu arvostaa:\u201c– meiss\u00e4 on syttynyt yksi suuri rakkaus, joka on varsin luonnollinen ja sen suhteen my\u00f6s suorastaan onnellinen –.\u201c My\u00f6sk\u00e4\u00e4n J.V. Snellman ei vaiennut aatteestaan, jossa korostui kansallisen kulttuurin merkitys pienen kansan olemassaololle. <\/p>\n\n\n\n
Kielen pahin uhka on syrj\u00e4ytyminen. Kielen rappeutuminen on kulttuurin rappion alku.
S\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen kulttuuriteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 \u00e4idinkieli tarvitsee entist\u00e4 tehokkaampia tukitoimia: tasokasta tutkimusta, kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua, asiantuntevaa huoltoa, osaavaa opetusta, kiinnostavia materiaaleja. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaiseen kielikylpyyn haastan koko suomalaisen yhteiskunnan! <\/p>\n\n\n\n
Oili Sainila, kolumni julkaistu Aamulehdess\u00e4 tammikuussa 2001<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201cMa lemmin kielt\u00e4 ja kansaa sen\u2026\u201d Hotel, Bar, Caf\u00e9, Restaurant, Food, Coffee, Dining, Dancing, Cocktails.K\u00e4velless\u00e4ni H\u00e4meenkadulla havaitsen liikkeiden nimiss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sanat vasta, kun ranskalainen vieraamme kysyy, miksi ne eiv\u00e4t ole suomeksi; olemmehan Suomessa! Siis mit\u00e4 kielt\u00e4 ja kansaa lemmin? Muiden tavoin olen opettanut, miten eurooppalainen maa Suomi on. EU:hun liittyess\u00e4\u00e4n Suomi onkin julkistanut l\u00e4ntiset, eurooppalaiset … <\/p>\n