{"id":191,"date":"2021-03-23T22:03:42","date_gmt":"2021-03-23T20:03:42","guid":{"rendered":"https:\/\/seutukustannus.fi\/?page_id=191"},"modified":"2022-02-07T14:43:54","modified_gmt":"2022-02-07T14:43:54","slug":"limmi-jattilaisten-jaljilta-kylateille","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/limmi-jattilaisten-jaljilta-kylateille\/","title":{"rendered":"Limmi &#8211; J\u00e4ttil\u00e4isten j\u00e4ljilt\u00e4 kyl\u00e4teille"},"content":{"rendered":"\n<p>Oili Sainilan esikoisteos LIMMI yhdistelee muinaisten saamelaisten ja it\u00e4merensuomalaisten historiaa ja kansanperinnett\u00e4. Paikallista v\u00e4ri\u00e4 tuo Sainilan syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Limingasta kirjattu runoperinne. <\/p>\n\n\n\n<p>Oili Sainila on rakentanut kirjaan omanlaisensa maailman. Tapahtumien aikav\u00e4li laajenee Per\u00e4meren rannikon maankohoamisen alusta \u2019kalevalaiseen aikaan\u2019, 1100-luvulle, jolloin seudulla jo oli pysyv\u00e4\u00e4 asutusta. <\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on liminkalaisten myyttinen esi-is\u00e4, j\u00e4ttil\u00e4inen Limmi. Limmi soutaa pohjoiseen kaukaa etel\u00e4st\u00e4 tuhansia vuosia sitten. H\u00e4n n\u00e4kee merilakeuden muuttuvan niityiksi, h\u00e4n perustaa perheen ja kyl\u00e4yhteis\u00f6n; h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kulmastaan kertoja tarkastelee alueen kehityst\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 paikkakunta saa nimens\u00e4. Tapahtumat ovat kuvitteellisia, mutta alueella on todellisuudessakin asunut Limmin sukua. Oulussa, joka kuului aikojen kuluessa laajenneeseen em\u00e4pit\u00e4j\u00e4 Liminkaan, ovat viel\u00e4kin vuonna 2015 palaneen Limmin talon rauniot. <\/p>\n\n\n\n<p>Runoelman toinen mieshahmo on Soini, yksi Kaleva-nimisen J\u00e4ttil\u00e4isen kahdestatoista pojasta. H\u00e4nen kerrotaan muuttaneen kotiseudultaan Kainuusta Liminkaan. Monien urotekojensa lis\u00e4ksi h\u00e4n rakentaa Limingan linnan. Silti h\u00e4n joutuu jakamaan Kalevalan Kullervon, t\u00e4ydellisen ep\u00e4onnistujan kohtalon. Runojen kertoja vihjaa syyksi Soinin naissuhdetta.  Limmin tyt\u00f6n, voimanaisen, tiedet\u00e4\u00e4n kantaneen miehen, hevosen ja auran esiliinassaan is\u00e4ns\u00e4 kartanoon. Kertojan mukaan Limmin tytt\u00f6 on omaksunut saamelais-suomalaisen luontouskon. Soini v\u00e4itt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olevan liian omavaltainen:<br>&#8221;potki tielt\u00e4 pyh\u00e4t kivet<br>j\u00e4tti uhrit antamatta<br>eik\u00e4 uskonut kuvia<br>jumalpuita tunnustanut.\u201d <\/p>\n\n\n\n<p>Myyttiset henkil\u00f6t ajattomine tunteineen ovat kirjan rakenteen kulmakivi\u00e4, myyttien kudelma tapahtumien jatkumoksi kirjailijan sepitett\u00e4. Sukellus menneisyyteen on saanut Oili Sainilan arvostamaan Pohjois-Suomen pappien 1600- ja 1700-luvulla Ruotsin kuninkaalle tallentamia ja v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4 kansantarinoita. Olkoonkin, ett\u00e4 L\u00f6nnrotin Kalevalassa korostuu H\u00e4meen ja Karjalan v\u00e4in\u00e4m\u00f6isperinne, Pohjanmaalla ja Kainuussa sankareita ovat olleet j\u00e4ttil\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti julkaistu Helsingin Kirjamessujen tiedotteessa 24.10.2019<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oili Sainilan esikoisteos LIMMI yhdistelee muinaisten saamelaisten ja it\u00e4merensuomalaisten historiaa ja kansanperinnett\u00e4. Paikallista v\u00e4ri\u00e4 tuo Sainilan syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Limingasta kirjattu runoperinne. Oili Sainila on rakentanut kirjaan omanlaisensa maailman. Tapahtumien aikav\u00e4li laajenee Per\u00e4meren rannikon maankohoamisen alusta \u2019kalevalaiseen aikaan\u2019, 1100-luvulle, jolloin seudulla jo oli pysyv\u00e4\u00e4 asutusta. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on liminkalaisten myyttinen esi-is\u00e4, j\u00e4ttil\u00e4inen Limmi. Limmi soutaa pohjoiseen kaukaa &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/limmi-jattilaisten-jaljilta-kylateille\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Limmi &#8211; J\u00e4ttil\u00e4isten j\u00e4ljilt\u00e4 kyl\u00e4teille&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-191","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":552,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191\/revisions\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}