{"id":297,"date":"2021-05-25T21:04:11","date_gmt":"2021-05-25T19:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/seutukustannus.fi\/?page_id=297"},"modified":"2023-01-05T20:46:57","modified_gmt":"2023-01-05T20:46:57","slug":"down-memory-lane-collected-poems","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/down-memory-lane-collected-poems\/","title":{"rendered":"Down Memory Lane: Collected Poems"},"content":{"rendered":"\n

Oili Sainilan Down Memory Lane: Collected Poems (Seutu 2021), jonka tulkitsi englanniksi FL, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Sirkka-Liisa Leinonen, perustuu kirjailijan kahden aikaisemman runokirjan teksteihin. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n pohjaksi Sainila kokosi, joiltain osin muokkasi sek\u00e4 j\u00e4rjesteli suomenkielisen aineiston. Mukana on my\u00f6s kaksi aiemmin julkaisematonta teksti\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kansien kuvat ja nelj\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sijoitettua kuvaa saatiin FT Erkki Alasaarelan nettikuvapankista. Kirjan taiton viimeisteli runoilija Jyrki Ihalainen.<\/p>\n\n\n\n

Runojen puhuja vaeltaa suomalaisissa maisemissa 1960-luvulta nykyaikaan, lapsuudesta vanhuuteen. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheensa ja kokemuksensa avaavat lukijalle n\u00e4kym\u00e4n jatkuvasti rakentuvaan ja muutoksille avoimeen mielenmaisemaan. Omaakuvaansa h\u00e4n luonnehtii runossa Kartta ( Map):<\/p>\n\n\n\n

\u201cValitse oikeat merkit<\/p>\n\n\n\n

maisemastani<\/p>\n\n\n\n

ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t sieluni v\u00e4rit:<\/p>\n\n\n\n

Muheva multa, tien ruskea kaulus<\/p>\n\n\n\n

ja kivet, peltojen kulmiin kasatut.<\/p>\n\n\n\n

Karhunsammal, mets\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4lle kivunnut<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4tkenyt aamut\u00e4hden<\/p>\n\n\n\n

ja mustikankukan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Oili Sainila\u2019s Down Memory Lane: Collected Poems <\/em>translated by Sirkka-Liisa Leinonen (Seutu 2021) includes poems from the author\u2019s two previous collections. The speaker of the poems travels in Finnish landscapes from the 1960s until the present, from childhood to advanced age. Her life experiences conjure up a milieu where the reader can perceive the ever-developing, though still incomplete, landscape of her inner world.<\/p>\n\n\n\n

\u201cYou should pick out the correct symbols<\/p>\n\n\n\n

in the map of my landscape<\/p>\n\n\n\n

to understand the colors of my soul.<\/p>\n\n\n\n

Rich soil, the brown collar of the road,<\/p>\n\n\n\n

and the rocks piled at field corners.<\/p>\n\n\n\n

Haircap moss climbing on top of a hummock<\/p>\n\n\n\n

shelters the morning star<\/p>\n\n\n\n

and a blueberry flower.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Sirkka-Liisa Leinonen<\/h2>\n\n\n\n

LYRIIKKA K\u00c4\u00c4NT\u00c4J\u00c4N K\u00c4SISS\u00c4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 Tampereen Kirjamessuilla Tampere-talossa 2021<\/p>\n\n\n\n

Ks. runon\u00e4ytteet luvusta Seutu Kustannus mukana tapahtumissa: <\/p>\n\n\n\n

Kirjamessut\/festarit 2021<\/p>\n\n\n\n

RUNOJEN KESKEISI\u00c4 K\u00c4SITTEIT\u00c4 <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Runojen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ei ole helppoa. Sanotaan my\u00f6s, ett\u00e4 runojen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on mahdotonta. Lyhytkin runo voi olla aikamoinen paketti, jossa rakennusaineina ovat sanojen denotatiiviset ja konnotatiiviset merkitykset, intertekstuaaliset ja kulttuuriset alluusiot, symbolit, \u00e4\u00e4nnemaalailu, tavurakenne, rytmi, riimikin\u2026 Ja koska runo syntyy lopullisesti vasta lukijan mieless\u00e4, niin runon tulkintaan vaikuttaa my\u00f6s lukijan tieto- ja kokemustausta.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6sprosessissa runo, joka on rakennettu l\u00e4hdekielen resurssien avulla, tulee sanoitetuksi uudelleen toisen kielen resursseilla toista kulttuuria varten. Jotakin j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puuttumaan.<\/p>\n\n\n\n

Mutta runoja on k\u00e4\u00e4nnetty kautta historian. Olemme varmaan kaikki lukeneet k\u00e4\u00e4nn\u00f6srunoutta, nauttineet siit\u00e4 ja oppineet jotain uutta. My\u00f6s ep\u00e4t\u00e4ydellinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s voi ainakin raottaa lukijalle ovea toiseen kieleen ja kulttuuriin.<\/p>\n\n\n\n

Runon syntyprosessi on intensiivinen ja intiimi tapahtuma. Runoilija on yksin omien ajatustensa ja hahmottumassa olevan runon kanssa. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 sen sijaan ik\u00e4\u00e4n kuin istuu aidalla kahden maailman v\u00e4liss\u00e4, toinen jalka toisella ja toinen toisella puolella. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ajattelee lukijoita koko ajan, miettii, miten toiskielinen lukija mahtaa tekstin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 h\u00e4n voi saada siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuten Oili puheenvuorossaan kertoi, meill\u00e4 oli alussa mieless\u00e4mme kohdelukijoina Pohjois-Amerikassa asuvat suomalaistaustaiset sukulaiset ja yst\u00e4v\u00e4t. Toki toivomme, ett\u00e4 lukijoita l\u00f6ytyy muualtakin. Oli mielenkiintoista, ett\u00e4 viime kes\u00e4n Oulun alueen kotiseutumarkkinoilla my\u00f6s muutama maahanmuuttaja innostui ostamaan kirjan.<\/p>\n\n\n\n

Kun aloin tarkemmin mietti\u00e4 muutamien jo k\u00e4\u00e4nt\u00e4mieni runojen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 lukijan\u00e4k\u00f6kulmasta, listasin Oilin laatimasta runojensa koosteesta, jonka l\u00e4htein\u00e4 olivat runokirjat Limmi ja Maisema on kirjoittanut minut, er\u00e4\u00e4nlaisia ydin- tai avaink\u00e4sitteit\u00e4 eli sanoja, jotka esiintyiv\u00e4t teksteiss\u00e4 useimmin. T\u00e4llaisen luettelon sain:<\/p>\n\n\n\n

SANALUETTELO <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Oilin maiseman t\u00e4rkeimpi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat mets\u00e4, taivas, tuuli ja pellot. Lakeuden kasvatit varmaan tunnistavat n\u00e4m\u00e4 elementit.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n tuntuisi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sanat ovat helposti k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vi\u00e4 ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 my\u00f6s muilla kielill\u00e4 juuri siksi, ett\u00e4 ne kuvaavat aistein havaittavaa fyysist\u00e4 todellisuutta. Niin periaatteessa onkin. Mutta nimenomaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen kannalta huomasin, ett\u00e4 runot kuitenkin avaavat n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 uudella ja tuoreella tavalla ei-suomalaisille lukijoille.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkilsi sellainen sellainen hyvin suomalainen k\u00e4site kuin lumi. Sana \u201dlumi\u201d ei varsinaisesti edes esiintynyt kovin monta kertaa, mutta suomessahan on paljon lumi-sanoja, hanki(kanto), nietos, kinos, tuisku, pyry ja kaikki lumen eri olomuodot, puuterilumi, vitilumi, nuoskalumi, tykkylumi jne.<\/p>\n\n\n\n

LUMI (Oblivion)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Esimerkiksi briteille lumi on se parin sentin loskakerros, joka he kokevat kerran tai kaksi talvessa, jos silloinkaan, ja joka saa liikenteen kaaokseen. Heid\u00e4n kokemustaustastaan puuttuvat sek\u00e4 kantohanki ett\u00e4 maaliskuiset s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4n kauniit lumikent\u00e4t.  Oikein nauratti, kun selasin synonyymisanakirjaa ja snow-sanalle annetut synonyymit. Ne olivat \u201dsleet\u201d ja \u201dhail\u201d eli \u201dr\u00e4nt\u00e4\u201d ja \u201drakeet\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Luulen, ett\u00e4 vaikka k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen lukijalla ei ole omakohtaista kokemusta pohjoisen talvesta, h\u00e4n pystyy tulkitsemaan kauniita talviaiheisia runoja kuvittelemalla ja el\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 runot tuovat esiin t\u00e4t\u00e4 suomalaiselle olennaista, pitk\u00e4\u00e4 vuodenaikaa, lumen t\u00e4yteist\u00e4 talvea.<\/p>\n\n\n\n

METS\u00c4 (The humble)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s \u201dmets\u00e4\u201d tuntuu meist\u00e4 suomalaisista itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4, mutta maailmassa on monenlaisia metsi\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa on yleens\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n metsi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole niit\u00e4 boreaalisia havumetsi\u00e4, joita Suomessa on. Eik\u00e4 etel\u00e4isempi\u00e4 metsi\u00e4 varmaan k\u00e4ytet\u00e4 yht\u00e4 monipuolisesti kuin suomalaisia. Suomalaisethan menev\u00e4t mets\u00e4\u00e4n marjastamaan ja sienest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja suunnistamaan ja harrastamaan polkujuoksua tai maastopy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 ja halaamaan puita tai muuten vain nauttimaan ja akkuja lataamaan.<\/p>\n\n\n\n

Oili kuvaa runoissaan mets\u00e4\u00e4 hyvin tarkasti monia kasvi- ja el\u00e4inlajeja nimeten. Mielest\u00e4ni h\u00e4n on onnistunut oivallisesti kuvaamaan suomalaisen mets\u00e4n monipuolista luonnetta ja avaamaan suomalaisten suhdetta mets\u00e4\u00e4n ja yleens\u00e4 luontoon.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 lyhyt runo on hyv\u00e4 esimerkki metsist\u00e4, jossa on erilaisia puulajeja ja on suopursuja, vanamoita, puolukan ja mustikan varpuja, sammalta jne. Sellainenkin lukija, jolla on kokemusta vaikkapa vain kesyn lempe\u00e4st\u00e4 py\u00f6kkimets\u00e4st\u00e4, saa varsin konkreettisen tuntuman suomalaiseen mets\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

VALO (Spellbound)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 sana on \u201dvalo\u201d. Valoahan on kaikkialla, mutta mit\u00e4 pohjoisemmaksi menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 erityisemm\u00e4n merkityksen valo saa.<\/p>\n\n\n\n

Rantalakeudellakin valo on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 vain osan vuotta. Kun valo palaa pimeyden j\u00e4lkeen, se kukistaa talven ja tuo lupauksen paremmasta. Kes\u00e4 on suurta valon juhlaa p\u00e4ivisin ja iltaisin ja pohjoisessa \u00f6isinkin. Ja n\u00e4ist\u00e4 runoista kyll\u00e4 paistaa pohjoisen valo.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti ottaen n\u00e4it\u00e4 runoja ei ollut erityisen vaikea k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 juuri sen takia, ett\u00e4 niiss\u00e4 puhutaan konkreettisista asioista. Ne ovat monella tapaa visuaalisia ja muihinkin aisteihin vetoavia.<\/p>\n\n\n\n

Mutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein siihen, ett\u00e4 kohdekieless\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista vastinetta jollekin l\u00e4hdekielen sanalle. (Esimerkiksi jaksaa<\/em> ja viihty\u00e4<\/em> puuttuvat kokonaan englannin kielest\u00e4.) N\u00e4iss\u00e4 runoissa ei ollut paljon t\u00e4llaisia hankalia sanoja, ainakaan noiden ydink\u00e4sitteiden kohdalla. Yksi sellainen sana oli tuo \u201dkehr\u00e4\u201d, kaunis ja pehme\u00e4 valo-sana sekin.<\/p>\n\n\n\n

KEHR\u00c4<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u201dKehr\u00e4\u201d esiintyi nelj\u00e4ss\u00e4 runossa. Ja puhe on siis tietysti auringon kehr\u00e4st\u00e4 eli auringosta. Vaikka englannissa on hyvin laaja sanavarasto, kehr\u00e4\u00e4 vastaavaa sanaa ei ole. Oxford Thesaurus antaa nelj\u00e4 selv\u00e4sti lainattua synonyymia sanalle \u201dsun\u201d, nimitt\u00e4in \u201dhelios\u201d (kreikka), \u201dsol\u201d (latina), \u201dRa\u201d (muinaisen Egyptin auringonjumala) ja viel\u00e4 \u201dstar\u201d, joka paljastaa, ett\u00e4 aurinko on teknisesti ottaen \u201dt\u00e4hti\u201d. L\u00e4hisynonyymeiksi annetaan my\u00f6s \u201dsunshine, sunlight, daylight, beams, rays\u201d, jotka eiv\u00e4t \u201dkehr\u00e4n\u201d vastineeksi sovellu. Jos kohdekielest\u00e4 puuttuu selke\u00e4 vastine, k\u00e4sitteen sis\u00e4lt\u00f6 t\u00e4ytyy pyrki\u00e4 ilmaisemaan toisilla sanoilla.<\/p>\n\n\n\n

AVARA SYLI (Bosom of homeland)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toki n\u00e4iss\u00e4kin runoissa on sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, joka karkaa toiskielisen lukijan ulottuvilta vain sen takia, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole tarvittavaa tietoa. Erityisesti kokoelman historialliset runot ovat sellaisia, esimerkiksi \u201dAvara syli\u201d, joka kuvaa Raatteentien muistomerkki\u00e4. Jos on k\u00e4ynyt Raatteentiell\u00e4, runo kyll\u00e4 avautuu. Mutta jos ei ole n\u00e4hnyt sit\u00e4 kivipeltoa (17 000 lohkaretta), josta muistomerkki koostuu, runo saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hieman mystiseksi. Ja lukija voi kysy\u00e4, mitk\u00e4 ihmeen kellot siell\u00e4 soivat?<\/p>\n\n\n\n

PELTOJEN HISTORIA (Life of the fields), OMAKUVA (Self-portrait)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja sitten on se luonnonilmi\u00f6, joka \u201dsylkee lohkareet yl\u00f6s maasta\u201d. Noissa runoissa liikutaan Per\u00e4meren rannikolla, joka on ns. maannousurannikkoa. J\u00e4\u00e4kausi on painanut maan kuoren lommolle t\u00e4ss\u00e4 Fennoskandian kohdalla, ja maan kuori nyt pikkuhiljaa kohoaa entiselle tasolleen, ja uutta maata paljastuu koko ajan. Merenkurkun kohdalla nousu on nopeinta, t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 l\u00e4hes 1 cm vuodessa. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on hauskasti l\u00e4sn\u00e4 jopa runossa \u201dOmakuva\u201d.<\/p>\n\n\n\n

TUNNUSTUS ( Confession)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 runot kuvaavat pintatasolla fyysist\u00e4 maisemaa, syv\u00e4tasolla ne heijastelevat my\u00f6s mielen maisemia. Niit\u00e4kin runoja on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri kielill\u00e4. Esimerkkin\u00e4 runo Tunnustus. Jos on seissyt rakkaan l\u00e4heisen sairasvuoteen tai kuolinvuoteen \u00e4\u00e4rell\u00e4, on hyvin helppo asettua t\u00e4m\u00e4n runon puhujan tunteisiin ja tunnelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Varsinkin Limmi-kokoelman runoissa on kuvattu yleist\u00e4 el\u00e4misen vaivaa ja tuskaa. Siell\u00e4 on \u201dsavinen maa joka hiert\u00e4\u00e4 jalkaa\u201d, ja siell\u00e4 on my\u00f6s runo feeniks-linnusta, joka laulaa loputtomasti el\u00e4m\u00e4nmittaista tuskaansa ja kaipuutaan.<\/p>\n\n\n\n

SYD\u00c4MENI ON LEVOTON (Pain)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4iden lis\u00e4ksi on my\u00f6s runoja arkisesta opettajan ty\u00f6st\u00e4. Kokoelman lopun rakkausrunot ilment\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6\u00e4, el\u00e4m\u00e4n riemua ja iloa. Niiss\u00e4 on my\u00f6s arvoituksellista huumoria:<\/p>\n\n\n\n

GRAVITAATIO (Gravitation)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan luonto on niin vahvasti l\u00e4sn\u00e4, ett\u00e4 jopa inhimilliset tunteet ja yhteis\u00f6n historia ik\u00e4\u00e4n kuin sulautuvat tai piiloutuvat luontoon. Tuo luontosuhde on runoissa kuvattu niin havainnollisesti ja niin vahvoin v\u00e4rein, ett\u00e4 se pystyy varmasti ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielimuurit.<\/p>\n\n\n\n

ISOIS\u00c4 KUKISTI KUOKALLAAN (Inheritad fear), SUON SILM\u00c4 (Boghole)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

”Puinti” on hauska esimerkki, jossa typografia on valjastettu palvelemaan runon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Luovaa ja leikkis\u00e4\u00e4 typografiaa on k\u00e4ytetty muuallakin, mutta aivan erityisesti t\u00e4ss\u00e4 runossa. Runo vetoaa muutoinkin aisteihin, ainakin jos lukija on maalla kasvanut ja sen ik\u00e4inen, ett\u00e4 muistaa ne puintip\u00e4iv\u00e4n \u00e4\u00e4net ja tuoksut. (Oili luki suomenkielisen. )T\u00e4ss\u00e4 oikein tuntee, kuinka lakeuden tuuli puhaltaa p\u00f6lyhiukkaset ja akanat leijumaan ilmassa, ja sanat leijuvat niiden mukana.<\/p>\n\n\n\n

PUINTI (Threshing day)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sen haluan viel\u00e4 sanoa, ett\u00e4 oli upeaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 Oilin kanssa. Lukioaikainen yst\u00e4vyys l\u00f6ytyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sielt\u00e4 vuosikerrostumien alta. Oilin runot saivat k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4 viimeistellyn muotonsa ja minun k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseni lopullisen ilmiasunsa tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oili Sainilan Down Memory Lane: Collected Poems (Seutu 2021), jonka tulkitsi englanniksi FL, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Sirkka-Liisa Leinonen, perustuu kirjailijan kahden aikaisemman runokirjan teksteihin. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n pohjaksi Sainila kokosi, joiltain osin muokkasi sek\u00e4 j\u00e4rjesteli suomenkielisen aineiston. Mukana on my\u00f6s kaksi aiemmin julkaisematonta teksti\u00e4. Kansien kuvat ja nelj\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sijoitettua kuvaa saatiin FT Erkki Alasaarelan nettikuvapankista. Kirjan taiton viimeisteli runoilija … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Down Memory Lane: Collected Poems”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-297","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/297","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=297"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1115,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/297\/revisions\/1115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}