{"id":95,"date":"2021-03-21T13:42:06","date_gmt":"2021-03-21T11:42:06","guid":{"rendered":"https:\/\/seutukustannus.fi\/?page_id=95"},"modified":"2025-12-07T14:17:44","modified_gmt":"2025-12-07T12:17:44","slug":"kirjailija-oili-sainila","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/kirjailija-oili-sainila\/","title":{"rendered":"KIRJAILIJAT\/ KIRJOITTAJAT"},"content":{"rendered":"\n

Oili Sainila<\/strong><\/p>\n\n\n\n

FM, \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden lehtori (el\u00e4kkeell\u00e4), Pirkkalaiskirjailijat ry:n j\u00e4sen<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oili Sainila<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liminka, nykyisten kirjojeni keskeinen milj\u00f6\u00f6, on syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni ja varhaisten vuosieni koulupaikkakunta. Kirjoitin ylioppilaaksi Limingan yhteiskoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1967 ja saman vuoden syksyll\u00e4 aloitin opiskeluni Turun yliopistossa. P\u00e4\u00e4aineenani oli suomen kieli, sivuaineina kotimainen kirjallisuus sek\u00e4 vertaileva kansanrunoudentutkimus ja uskontotiede. Helsingin yliopistoon suoritin yleisen teologian arvosanan. Koska tarkoitukseni jo tuossa vaiheessa oli p\u00e4\u00e4ty\u00e4 opettajaksi, opintoihin kuului my\u00f6s kasvatustiede. <\/p>\n\n\n\n

Suoritin HuK-tutkinnon 1970 Turussa ja opetusharjoittelun Oulun normaalikoulussa 1974. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin lomassa valmistuin filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistossa 1978. Ennen Tampereelle muuttoa vuonna 1976 olin tehnyt opettajan t\u00f6it\u00e4 Rovaniemell\u00e4 ja Iiss\u00e4, joten ty\u00f6vuosia ehti kerty\u00e4 39, kun j\u00e4in el\u00e4kkeelle Tampereen klassillisesta lukiosta 2012.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4idinkielen ja kirjallisuuden opettaminen oli sik\u00e4li mukavaa ty\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 siihen saattoi liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman harrastamisensa. Kirjallisuustunnit, teatterireissut ja runo-ohjelmien etsint\u00e4 juhliin oppilaiden kanssa vaativat paneutumista kirjallisuuden aiheisiin. Lieneek\u00f6 kaikki t\u00e4m\u00e4 vaikuttanut, ett\u00e4 tein pieni\u00e4 tekstej\u00e4 ty\u00f6vuosina p\u00f6yt\u00e4laatikkoon? Hakeuduin my\u00f6s erilaisille kursseille osatakseni ja jaksaakseni innostaa koululaisia heid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni jatkoin kirjoittamista. Sain kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoituskilpailusta 2014. Saman vuoden syksyll\u00e4 p\u00e4\u00e4sin kolmivuotiseen Viita-akatemian kirjoituskouluun, Osallistuin my\u00f6s muutamalle Oriveden opiston sek\u00e4 H\u00e4meen kes\u00e4yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle kurssille. N\u00e4ist\u00e4 ja kollegojen sek\u00e4 yst\u00e4vien ja sukulaisten kannustuksesta kumpusi entist\u00e4 tavoitteellisempi kirjoitusinnostus.<\/p>\n\n\n\n

On monia kirjoihini vaikuttaneita henkil\u00f6it\u00e4, jotka voisin nimelt\u00e4 mainita. Ratkaisevin merkitys on ollut l\u00e4heisill\u00e4ni. Perheeseeni kuuluu kaksi tyt\u00e4rt\u00e4 puolisoineen sek\u00e4 viisi lastenlasta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset runokirjani Limmi (2018) ja Maisema on kirjoittanut minut (2019) julkaisi tamperelainen kustantamo Sanasato. Halusin jouduttaa sukuromaanini Matala maa, korkealla taivas valmistumista. Syyskuussa 2020 perustin vuonna 2018 aloittamani toiminimi Oili Sainilan aputoiminimeksi Seutu Kustannuksen, jonka my\u00f6t\u00e4 kirja valmistui jouluksi 2020. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen on ollut mahdollista toimittaa my\u00f6s muita kuin omia kirjojani. <\/p>\n\n\n\n

Annamarja Ollikainen-Autiosaari<\/strong><\/p>\n\n\n\n

YTL, psykologi, psykoterapeutti, ammatillinen opettaja (el\u00e4kkeell\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Annamarja Ollikainen-Autiosaari<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olen syntynyt Savossa, M\u00e4ntylahden kyl\u00e4ss\u00e4, Lapinlahden kunnassa. Is\u00e4ni oli maanviljelij\u00e4 ja \u00e4iti kansakoulunopettaja. Olin perheen toiseksi nuorin. Perheemme ensimm\u00e4inen lapsi kuoli kurkkum\u00e4t\u00e4\u00e4n nelivuotiaana. \u00c4iti kertoi meille suruty\u00f6n\u00e4\u00e4n, kuinka Kaisu sairasvuoteeltaan oli katsellut ulos ja huudahtanut: ”\u00c4iti katso, enkeleit\u00e4!” Meit\u00e4 lapsia tuli viel\u00e4 viisi lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4vin kansakoulua nelj\u00e4 luokkaa, joista kahdessa \u00e4iti oli opettajana. Kaikki me lapset olimme pari luokkaa \u00e4idin oppilaina. T\u00e4st\u00e4 toinen sisareni muistaa vain sen, ett\u00e4 \u00e4iti j\u00e4tti h\u00e4net luokalle. Oppikoulu ehti juuri niihin aikoihin Lapinlahdelle, jonne meist\u00e4 kolme siirtyi. Vanhin sisko k\u00e4vi oppikoulun Kuopiossa, kaukana kotoa.<\/p>\n\n\n\n

Oppikoulusta p\u00e4\u00e4sin Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n opiskelemaan vuonna 1969 psykologiaa, joka tuolloin oli Suomessa uusi tiede. Innoitteen sain perheyst\u00e4v\u00e4lt\u00e4, joka toi minulle luettavaksi ensimm\u00e4isi\u00e4 suomenkielisi\u00e4 psykologian kirjoja. Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 siirryin Tampereen yliopistoon projektitutkijaksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen el\u00e4tin itse\u00e4ni p\u00e4tk\u00e4t\u00f6ill\u00e4, tuntiopettajana ja pienimuotoisten tutkimusten tekemisell\u00e4. Tuohon aikaan yliopisto oli kiehtova, t\u00e4ynn\u00e4 mullistuksia oleva paikka, enk\u00e4 halunnut l\u00e4hte\u00e4 sielt\u00e4 pois. Keikkat\u00f6it\u00e4kin tuntui riitt\u00e4v\u00e4n. Olin j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 akateemiseen koukkuun, mik\u00e4\u00e4n muu ei kelvannut. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa onni potkaisi: sain jatko-opiskelijoille tarkoitetun stipendin Ranskaan muutamaksi kuukaudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Ranskasta palattuani tapasin Tampereella tulevan mieheni Toivon ja menimme naimisiin vuonna 1984. Pian sen j\u00e4lkeen sain yliopistolta el\u00e4m\u00e4ni tarjouksen: kaksi vuotta kehitysyhteisty\u00f6projektissa Keniassa. <\/p>\n\n\n\n

Kenian j\u00e4lkeen sain ensimm\u00e4isen tytt\u00e4reni ja aika pian toisenkin.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4itiyslomien j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin psykologian opettajaksi Tampereen sosiaalialan oppilaitokseen. Hankin ammatillisen opettajan p\u00e4tevyyden ja jatkoin t\u00f6iss\u00e4. Aika pian kouluj\u00e4rjestelmi\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 monella tavalla, ja erityisesti ammatillinen koulutus muuttui voimakkaasti. Jatkoin opettajana Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa , kunnes lopetin ty\u00f6ni syyskuussa 2011. Olin kouluttautunut psykoterapeutiksi opettajan ty\u00f6n ohessa ja jatkoin terapeutin t\u00f6it\u00e4 viel\u00e4 vuoteen 2020 saakka. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittamista aloin harrastaa siit\u00e4 l\u00e4htien, kun \u00e4iti osti minulle ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4kirjan. Olin silloin 12-vuotias. Vuosien ajan olin kirjoitellut artikkeleita, kertomuksia ja runoja, mutta vasta Viita-akatemian kolmivuotisella kurssilla 2014-2017 otin asian tosissani. Silloin alkoi synty\u00e4 pohjaa romaanille, joka perustuu Ranskan aikaisiin kokemuksiini vuosina 1981-1982. Olimme Oili Sainilan samassa kirjoitusryhm\u00e4ss\u00e4 Viita-akatemiassa. Kirjani Rakkaus matkalla<\/em> julkaisi h\u00e4nen perustamansa Seutu Kustannus v. 2021.<\/p>\n\n\n\n

Tuulia Heikkil\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

KM, luokanopettaja<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pyry ja Tuisku, idea lastenkirjasta<\/h2>\n\n\n\n

Olen rovaniemel\u00e4inen luokanopettaja. Juuret ja siivet olen saanut kotoa Kempeleest\u00e4. Vanhempani ovat aina kannustaneet minua kohti unelmiani. Yksi pitk\u00e4aikainen unelmani on ollut kirjoittaa lastenkirja.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri kirja lapsille? Ty\u00f6ss\u00e4ni luokanopettajana n\u00e4en p\u00e4ivitt\u00e4in, kuinka lapset tempautuvat mukaan tarinoiden ja satujen maailmaan. Nykyisin puhutaan paljon luku- ja kirjoitustaidon ruostumisesta. Itse haluaisin puhua my\u00f6s mielikuvituksen k\u00f6yhtymisest\u00e4. Kaikki valmis materiaali k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 mielikuvitusta. K\u00e4yt\u00e4nkin luokassani paljon tarinointia ja sadutusta opetusmetodeina.<\/p>\n\n\n\n

Opetin koronasulun aikana ekaluokkaa ja kaipasin tuolloin tarinallisuutta ty\u00f6h\u00f6ni. Koneen takaa opettaminen tuntui varsin sieluttomalta. T\u00e4st\u00e4 kumpusi tarve kirjoittaa oppilaille tarinaa. Tarinaa, joka el\u00e4isi heid\u00e4n omassa koulumaailmassaan. <\/p>\n\n\n\n

Luokkaan oli aiemmin ker\u00e4tty rahaa yhteisen yritt\u00e4jyyskasvatukseen liittyv\u00e4n Torip\u00e4iv\u00e4n projektina. Rahalla p\u00e4\u00e4tettiin ostaa oppilaille isot pehmolelut, lukuyksisarviset. N\u00e4ille pehmoleluille lapset todella lukivat ja juttelivat. Luokan koulunk\u00e4ynninohjaajan kanssa yhteisty\u00f6n\u00e4 p\u00e4\u00e4stimme ”sarviset” sitten koronasulun aikana seikkailemaan. Koulunk\u00e4ynninohjaaja otti heist\u00e4 kuvia seikkailemassa koulun tiloissa ja min\u00e4 kirjoitin. T\u00e4st\u00e4 alkoi Pyryn ja Tuiskun tarina.<\/p>\n\n\n\n

Vapaa-aikani kuluu p\u00e4\u00e4asiassa el\u00e4inten parissa. Minulla on koiria ja hevonen. Harrastamme mieheni Ollin kanssa mets\u00e4styst\u00e4, koirakokeita sek\u00e4 pienimuotoista koirien kasvattamista. Saatamme viihty\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 tuntikausia. Nuorempana kilpailin l\u00e4nnenratsastuksessa, mutta nykyisin hevoset ovat minulle harrastus.<\/p>\n\n\n\n

Uppoudun opettajanty\u00f6h\u00f6ni aina t\u00e4ysill\u00e4. Luonnossa el\u00e4inten kanssa touhutessa saan ajatukset pois koulumaailmasta ja omasta ty\u00f6st\u00e4ni. Koen, ett\u00e4 luonto ja el\u00e4imet ruokkivat omaa luovuuttani. Voimaannun ja l\u00f6yd\u00e4n ajatukseni kirkkaina ja selkein\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tarinoita kerron itselleni hiljaa mieless\u00e4ni l\u00e4hes taukoamatta. Ehk\u00e4p\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alan kirjoittamaan jotain muutakin kuin lastenkirjoja. Nyt kuitenkin el\u00e4n hektist\u00e4 opettajan arkea, joka imaisee aina lukuvuoden aikana vahvaan otteeseensa. Eli ehk\u00e4 sitten joskus, my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Esko Kuusisto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Fil.tri, hydrologi, dosentti (el\u00e4kkeell\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Esko Kuusisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Wikipedia Esko Kuusisto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuusisto, Esko \/ Kirjoittaja, FT, hydrologi, tietokirjailija (s.11.2.1949 Ruovesi), ty\u00f6skenteli Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa sen perustamisesta asti. H\u00e4n toimi my\u00f6s asiantuntijaj\u00e4senen\u00e4 Suomessa, luennoi useissa yliopistoissa ja osallistui hydrologina moniin kehityshankkeisiin eri maissa. Kuusisto v\u00e4itteli tohtoriksi hydrologian alalta aiheenaan ”Lumipeitteen kertyminen ja sulaminen Suomessa (Vesihallitus 1984). Ty\u00f6n ohessa h\u00e4n kirjoitti ja toimitti useita tieteenalansa teoksia ja kirjoitti 350 lehtiartikkelia vesist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja ilmastonmuutoksesta. Kuusisto muun muassa selvitti 1980-luvulla Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston biologian professorin Mikko Raatikaisen kanssa, ett\u00e4 Suomessa on 187 888 j\u00e4rve\u00e4, 179 584 saarta, 647 jokea ja yli 22 000 l\u00e4hdett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teoksia: El\u00e4v\u00e4 Saimaa, toim. Esko Kuusisto, Tammi, 1999, engl. k\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Saimaa, a living lake, Tammi; 1999 Globaalimuutos . Suomen Akatemian Figare-ohjelma \/ Esko Kuusisto, Jukka K\u00e4yhk\u00f6, Otava, 2004; Lumipeitteen kertyminen ja sulaminen Suomessa, Vesihallitus, 1984 (v\u00e4it\u00f6skirja); Suur-Saimaan vesitase ja tulovirtaaman ennustaminen, Vesihallitus, 1978; S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven vesitase ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely, Vesihallitus 1975; Vuosi- ja kuukausivalunnan aikasarjojen rakenteesta, Vesihallitus 1975.<\/p>\n\n\n\n

Kuusisto j\u00e4i el\u00e4kkeelle 2016.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Sirkka-Liisa Leinonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, FM, FL<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olimme Oilin kanssa luokkatovereita Limingan lukiossa, ja aloitimme opiskelut lukion j\u00e4lkeen syksyll\u00e4 1967 Turussa. Oili opiskeli suomen kielt\u00e4 ja kirjallisuutta Turun yliopistossa, min\u00e4 suoritin vuotta aiemmin perustetun Turun Kieli-instituutin kaksivuotiset opinnot ja valmistuin kielenk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ksi. Sitten palasin kotikonnuilleni Ouluun, jossa opiskelin englannin ja suomen kielt\u00e4. Suomen kieli p\u00e4\u00e4aineena valmistuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1975.<\/p>\n\n\n\n

Olin jo opiskeluaikana tehnyt henkeni pitimiksi k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6it\u00e4. Avioiduin kes\u00e4ll\u00e4 1975 ja ryhdyin free lance -k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ksi. Tutkimus alkoi tuolloin vahvasti kansainv\u00e4listy\u00e4 ja harvan tutkijan kielitaito riitti vieraalla kielell\u00e4 kirjoittamiseen. K\u00e4\u00e4nsin laadullista tutkimusta, l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 ja monenlaista ei-tieteellist\u00e4 materiaalia.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on antoisaa mutta yksin\u00e4ist\u00e4 puuhaa. Siksi olin valmis suureen el\u00e4m\u00e4nmuutokseen, kun miehelleni 1980-luvun lopulla tarjottiin ty\u00f6paikkaa Tampereen seudulta.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6stutkimus ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien koulutus olivat siihen menness\u00e4 saavuttaneet akateemisen statuksen. Hakeuduin Tampereen yliopistoon suorittamaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4koulutuksen syvent\u00e4vi\u00e4 opintoja ja vietin antoisat kolme vuotta Pyynikill\u00e4. Palasin perheineni Ouluun 1993 paljon viisastuneena ja lisensiaatin tutkintotodistus taskussani.<\/p>\n\n\n\n

Reilut kymmenen vuotta olin osakkaana kahden hengen k\u00e4\u00e4nn\u00f6stoimistossa. Jatkoin yhteisty\u00f6t\u00e4 monien vanhojen asiakkaideni kanssa. Samaan aikaan uusia asiakkaita tuli jatkuvasti lis\u00e4\u00e4. S\u00e4hk\u00f6postin ja sosiaalisen median yleistymisen my\u00f6t\u00e4 toimeksiantoja tuli kauempaakin, ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t venyiv\u00e4t uuvuttavan pitkiksi.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kollegani kertoi, ett\u00e4 Oulun neurologian laitoksen esimies oli k\u00e4ynyt kysym\u00e4ss\u00e4, tiet\u00e4isimmek\u00f6 sopivaa ihmist\u00e4 toimitussihteeriksi l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 julkaisussa, jonka p\u00e4\u00e4toimittajaksi h\u00e4nt\u00e4 oli pyydetty. Otin pestin silt\u00e4 seisomalta. Jos 55-vuotiaalle tarjotaan uusi ty\u00f6haaste, siit\u00e4 ei voi kielt\u00e4yty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 oli kiinnostavaa. Tein globaalia et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 jo paljon ennen kuin et\u00e4ty\u00f6st\u00e4 alettiin puhua. Toimitustiimin j\u00e4senet olivat hajallaan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. K\u00e4sikirjoituksia tarjottiin joka puolelta maailmaa. Hoidin toimitussihteerin pesti\u00e4 vajaat 11 vuotta. J\u00e4in el\u00e4kkeelle 2015.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4kel\u00e4isell\u00e4 on vapaus harrastaa mit\u00e4 haluaa. Oili alkoi kirjoittaa, min\u00e4 jatkoin kevyit\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6it\u00e4. Kun polkumme taas kohtasivat, syntyi suuren innostuksen vallassa englanninkielinen versio Oilin runoista. Se oli upea projekti, johon molemmat panostimme t\u00e4ysill\u00e4. Jo lukioaikana meill\u00e4 oli kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiamme, ty\u00f6skennell\u00e4 yhdess\u00e4 ja soitella yhteist\u00e4 huumorin s\u00e4velt\u00e4. Se kyky on onneksi s\u00e4ilynyt el\u00e4keik\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n

Kieli-innostukseni n\u00e4kyy el\u00e4kei\u00e4ss\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 olen opiskellut iltakursseilla my\u00f6s romaanisia kieli\u00e4, ensin italiaa, sitten ranskaa ja lopulta espanjaakin. Minusta on aina tuntunut, ett\u00e4 uuden kielen on saanut jollakin tavalla haltuun vasta sitten, kun pystyy lukemaan \u2013 edes sanakirjan avulla \u2013 jotakin muutakin kuin oppikirjateksti\u00e4. Sopivia helppoja tekstej\u00e4 ei vain ole kovin paljon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 puute py\u00f6ri pitk\u00e4\u00e4n mieleni perukoilla, ja kuulin S2-opettajilta samanlaisia ajatuksia. Kielenoppijoille sopivia kirjoja ei juuri ole. Kun kerran ihmettelin t\u00e4t\u00e4 Oilille, h\u00e4n sanoi: \u201dTee sellainen kirja.\u201d Siit\u00e4 l\u00e4hti liikkeelle Annin, Nikon ja Ellan tarina. Ensimm\u00e4inen yksinkertainen versio t\u00e4ydentyi matkan varrella Oilin rakentavan panoksen ansiosta ja omien ajatusten kehittyess\u00e4. Kuvittajaksi saimme vanhimman lapsenlapseni Aliisan, joka valmistui juuri sopivaan aikaan Lapin ammattikorkeakoulun digitaalisen kuvataiteen linjalta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan kielellisi\u00e4 valintoja ovat ensisijaisesti ohjanneet kielenoppijoiden tarpeet. Aihepiirit ovat lapsille tuttuja. Kuvat tukevat sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, ja kunkin luvun lopussa vaikeimmat sanat on esitetty kuvina. Kirjassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleiskielt\u00e4, rakenteet ovat keveit\u00e4, ja sanasto on rikasta. Teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon keskustelua, ja sit\u00e4 on helppo lukea \u00e4\u00e4neen. Kukin kappale keskittyy yhteen aihealueeseen, jonka pohjalta on helppo viritell\u00e4 keskustelua. Kirja sopii mainiosti my\u00f6s vasta lukemaan oppineille lapsille sek\u00e4 iltasatuna kuunneltavaksi.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oili Sainila FM, \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden lehtori (el\u00e4kkeell\u00e4), Pirkkalaiskirjailijat ry:n j\u00e4sen Liminka, nykyisten kirjojeni keskeinen milj\u00f6\u00f6, on syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4ni ja varhaisten vuosieni koulupaikkakunta. Kirjoitin ylioppilaaksi Limingan yhteiskoulusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1967 ja saman vuoden syksyll\u00e4 aloitin opiskeluni Turun yliopistossa. P\u00e4\u00e4aineenani oli suomen kieli, sivuaineina kotimainen kirjallisuus sek\u00e4 vertaileva kansanrunoudentutkimus ja uskontotiede. Helsingin yliopistoon suoritin yleisen teologian arvosanan. Koska … <\/p>\n

Jatka lukemista ”KIRJAILIJAT\/ KIRJOITTAJAT”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-95","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":40,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2116,"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/95\/revisions\/2116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seutukustannus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}