VUOSI 2022
TAMPERE-TALO 3.-4.12.2022
OSASTOLLA 1.29 SORSAPUISTOSALISSA NÄYTTEILLEASETTAJAT
SEUTU KUSTANNUS, FENIX-KUSTANNUS OY JA MOIMILO OY
**************************************************************************************************************
3.12. KLO 12.30-13.00 RIFFI-SALISSA
FT, HYDROLOGI ESKO KUUSISTO ESITTELI UUTTA KIRJAANSA VESI, MUISTATKO?
HAASTATTELIJANA OLI TkT, DOSENTTI TAPIO KATKO (JÄRJESTÄJÄ SEUTU KUSTANNUS)
TAPIO KATKO: RAPORTTI
3.12. klo 12.30 Tampere talo, Tampereen kirjatreffit, Riffi
FT Esko Kuusisto esittelee kirjaansa Vesi, muistatko? (Seutu Kustannus 2022) Haastattelijana dosentti Tapio Katko
Kustantajan johdanto Oili Sainila
Aluksi Esko Kuusiston slide-esityksiä (8-9 minuuttia)
Keskustelukysymyksiä Tapio S. Katko:
Miten valitsit hydrologian opintosuunnaksi?
s. 56: hydrologian professuuri HY 1967
(enemmän tai vähemmän sattumaa; opettaja antoi vinkin geologiasta)
Veden hydrologinen kierto luonnossa. Kuinka on mahdollista, että antiikin ajoilta tehdyt väärät oletukset ”maanlaiset tiehyet” olivat voimassa niin pitkään? 1700/1800 luvulle s., 274 s. 321
Onko mahdollista, että vedenhankinnassa usko pohjavesisuoniin liittyy samoihin oletuksiin?
(ehkä Kreikassa ja Etelä-Euroopassa yleiset karstimaiset eli tippukiviluolat vaikuttivat asiaan)
Olet tehnyt paljain kansainvälisiä tehtävä ja vierailuja.
{Kehitysmaat: Irak 1979-81, Vietnam 1989-1990, Etiopia 1992, Iran 2000 seminaari; Neuvostoliitto: Moskova 1973; Gruusia 1989; Yhdysvallat: ASLA stipendi 1975-76]
Mitä erityisesti on jäänyt mieleen?
(on ollut mahdollista käydä monessa maassa ammatillisesti ja vapaa-aikana. Hiilijalanjäljen kannalta poden näin jälkikäteen huonoa omaatuntoa asiasta.}
Missä vaiheessa ryhdyit tekemään tietokirjoja?
Varsinaisen hydrologian jälkeen totesin, että minusta ei ole mallittajaksi. Minua pyydettiin SILMU- hankkeen raportoijaksi ja muihin tehtäviin ja ne sopivat minulle paljon paremmin (policy research)
s. 121; Vuotoksen allas, joka päätettiin jättää rakentamatta; mitä mieltä asiasta varsinkin nyt kun tarvittaisiin säätöenergiaa ydinvoiman ja tullivoiman rinnalle?
(olen edelleen sitä mieltä, että Vuotos olisi pitänyt rakentaa Rovaniemen yläpuolella olevien tulvahuippujen hyödyntämiseksi)
Miten vesialan painopisteet ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä?
(hydrologian rinnalle ympäristöasiat ja pääsääntöisesti hyvä niin)
Mitä suunnitelmia jatkossa?
(lumi ja jää -teos jatkossa)
Olit ennen opiskelujasi innokas kalamies? Vieläkö houkuttaa?
(saattaa olla, että vielä innostun)
Kysymyksiä yleisöltä:
Mattila H.: Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa lisääntyvää kuivuutta? Miten meidän tulisi siihen reagoida? On kova haaste jatkossa ilmastonmuutoksen edetessä, väestönkasvu erityisesti Afrikassa
Frisk T.: komm. ilmastomuutos nähtiin jo 1990-luvun alussa SILMU-hankkeessa. Päättäjillä ei ollut silloin vielä kiinnostusta asiaan.
Ulla Kaislaranta: Kertoi kiinnostuneensa Eskon aiheesta, kun oli tämän kanssa aamulla junassa koko matkan rupatellut. (Ulla on oululainen teatterialan opettaja, eläkkeellä kaiketi)
Matti Leinonen: Muisteli yli 50 vuoden takaista vaimonsa junamatkaa Hgistä, kun Esko Kuusisto oli sattunut vaimon viereen. Silloinkin oli juttua syntynyt. Esko itse muisteli, että tuolloin oli mukava tavata Treen asemalla Matti, jonka kirjoituksia Esko oli innolla lukenut. (Matti on oppikirjoja ja muita luontokirjoja ym ym tuottanut biologi)
Kiitokset ja signeerausinfo: Oili Sainila, Seutu Kustannus
**************************************************************************************************************
STÄNDILLÄ 1.29 OLIVAT ESILLÄ JA MYYTÄVINÄ KIRJAT (messuhinnat)
**************************************************************************************************************
SEUTU KUSTANNUS Esko Kuusisto, Oili Sainila
———–
1) Esko Kuusisto: VESI, MUISTATKO? (Seutu Kustannus 2022) nidottu 22 € UUTUUS
2) Tuulia Heikkilä, Nils-Petter Andersson (kuvittaja): SARVIPÖLYN SALAISUUS
(Seutu Kustannus 2022) lastenkirja, sidottu kovakantinen, 15 €, UUTUUS
3) Oili Sainila, 2) Matala maa, korkealla taivas (Seutu Kustannus (2020) 2. painos 2021) nid. 15 € ja sid. 20 €.
4) Down Memory Lane: Collected Poems, kääntänyt englanniksi Sirkka Liisa Leinonen (Seutu Kustannus 2021) nid. 10 € ja sid. 15 €, (sekä suomenkieliset runokirjat)
5) Anna Autiosaari, Rakkaus matkalla (Seutu Kustannus 2021) sid. 12 €
6) Esko Kuusisto, Metsäpoluilta poimittua, (Seutu Kustannus 2021) nid. 15 €, sid. 18 €
************************************************************************************************************
FENIX-KUSTANNUS OY Pekka Visuri
———
7) Pekka Visuri – Heikki Talvitie: KYLMÄN SODAN PÄÄTÖS: DRAAMAA MOSKOVASSA, HELSINGISSÄ JA BERLIINISSÄ (Into Kustannus 2022)
UUTUUS
8) Pekka Visuri: Mannerheim ja Heindrichs: Marsalkka ja hänen kenraalinsa (Docendo 2020)
9) Pekka Visuri – Eino Murtorinne: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 (Docendo 2019)
10) Pekka Visuri & Reima T.A. Luoto, Berliini – opas historiaan ja kulttuurielämään (Fenix 2016)
*************************************************************************************************************
MOIMILO OY Mikko Loikkanen
——
11) Mikko Loikkanen: Uskallus – näkymiä yrittäjyyteen, nidottu, pehmeäkantinen, (Moimilo 2021) 20 €
**************************************************************************************************************
Kuvia Festariosastolta
**************************************************************************************************************
Pohjois-Suomen Messut/ Seniorimessut Oulu-halli 17.-18.9.2022
Oulu-halli: Seutu Kustannus näytteilleasettaja, pöytä 275
Oili Sainila, Sukututkimus voimaannuttaa la 17.9. klo 15.15 B-lava
Suur-Limingan kotiseutumarkkinoilla 13.8.2022
POHJOIS- SUOMEN MESSUT/ SENIORIMESSUT OULUN
MESSUHALLISSA 17.-19.9.2022
SEUTU KUSTANNUS OLI NÄYTTEILLEASETTAJANA, OSASTOLLA NRO 275.
LAUANTAINA 17.9. KLO 15.15 OHJELMALAVALLA B KERROIN AIHEESTA ”SUKUTUTKIMUS VOIMAANNUTTAA”.
**************************************************************************************************************
SUUR-LIMINGAN KOTISEUTUMARKKINAT 13.8.2022
Seutu Kustannus näytteilleasettajana. Kiitos Limingan Yrittäjät ry. ja Päivi Kennilä.
Uusille asiakkaille ja vanhoille tutuille kiitos tapaamisista ja kirjaostoksista. Olihan taas hieno päivä. Monet olivat pukeutuneet juhlavasti. Kansallispuvut erityisesti hivelivät silmiä!
Edellisenä päivänä oli Limingan kirjastossa Heikki Toppila -seuran perustamiskokous, ja sen jälkeen osallistuin oppikoulukaverini, ystäväni Helena Pyyn (s. Järvelin) kanssa Vilho Lampi -seuran järjestämään seminaariin Taidekoulun juhlasalissa. Taiteilija Matti Lampi esitteli myös Vanhan kivikoulun tiloissa olevaa paikallista Vilho Lammen taidenäyttelyä.
Olimme jo lähes vuoden aiemmin sopineet yhteisen matkan entiselle kotiseudulle, ja siitä tulikin varsinainen kulttuurimatka. Tapasin Limingassa ensimmäistä kertaa myös sukulaiseni Maija-Liisa Gröndahlin ja Ilse Gröndahl-Ahlqvistin. Kiertelimme ympäri Liminkaa Ossi Sainilan opastamina ja ihailimme, miten paljon ja komeaksi pitäjä on kasvanut monin tavoin.
1.-2. 7. 2022 VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄT SASTAMALASSA
YLÄKERTA tila nro 32 Suomen Pienkustantajat ry: Seutu Kustannus mukana näytteilleasettajana, yläkerta tila nro 32.
PÄIVYSTIN MOLEMPINA PÄIVINÄ. OHJELMALEHTISESSÄ OLI KARTTA NÄYTTEILLEASETTAJIEN SIJOITTELUSTA.
Samassa luokkatilassa esittäytyi Nimikot, Suomen kirjailijanimikkoseurat ry. Kirjailijaseurojen mukana olin vuosikymmeniä sitten Lauri Viita -seuran lähettinä esittelemässä ja myymässä Lauri Viidan tuotantoa sekä Tampereen että Jyväskylän Messuilla! Nimikoitten puheenjohtajana oli silloin Matti Nummenpää.
******************************************************************************
VALTAKUNNALLISET KIRJASTOPÄIVÄT HÄMEENLINNASSA
Seutu Kustannus pääsi Pienkustantajat ry:n mukaan esittelemään kirjojaan!
———————————————————————————————————-
MUMMON KAMMARIN KIRJALLINEN KAHVISALONKI KOKOONTUI TOUKOKUUSSA
”9.5. 2022 NÄSIN SEURAKUNTASALISSA
OILI SAINILA ESITTELEE ROMAANIAAN, JOKA ON SAANUT INNOITUKSEN SUKUHISTORIAN KIRJOITTAMISESTA”
”MATALA MAA, KORKEALLA TAIVAS ( Seutu Kustannus 2020, 2. p. 2021)
TERVETULOA”
______________________________________________________________________________
VUOSI 2021
Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät 29.-31.8. 2021
- Seutu Kustannus oli Suomen Pienkustantajat ry:n osastolla yhtenä näytteilleasettajana.
_________________________________________________________________________________
Roivainen-Roivas-Roivanen ry.-sukuseuran kesätapahtuma Lahdessa22.8.2021 Lahden Upseerikerholla
__________________________________________________________________________________
Oulun Kotiseutumarkkinat
osana tapahtumaa Pohjois-Suomen Messut 13.-14.8.2021
Esa Sainila avusti ständin hankinnassa ja sijoittelussa. Ei olisi minulta onnistunut! Sirkka-Liisa Leinonen oli molempina päivinä myymässä kirjoja, minä jatkoin lauantaina Limingassa.
_________________________________________________________________
Suur-Limingan kotiseutumarkkinoilla
- Seutu Kustannus Suur-Limingan kotiseutumarkkinoilla 14.8.2021.
- SEUTU KUSTANNUKSEN TISKI OLI VASEMMALLA KAHDEN ENSIMMÄISEN KOJUN VÄLISSÄ (alakuva).
________________________________________________________________________________
Kirjan julkkarit Tampereella
13.10.2021 alkaen klo 18.00 Pispalan Kirjastossa. Seutu Kustannus ja Annamarja Autiosaari julkistivat romaanin Anna Autiosaari, Rakkaus matkalla.
Annamarja Ollikainen-Autiosaari
________________________________________________
Kirjailta Kempeleen kirjastossa
16.11.2021 klo 17
Esillä Oili Sainilan runoja Sirkka-Liisa Leinosen käännöksinä
kirjasta Down Memory Lane: Collected Poems (Seutu Kustannus 2021)
Sirkka-Liisa Leinonen kertoi runojen käännösprojektista.
Kirjailija, lausuja Tuula Väyrynen esitti runoja kirjasta Maisema on kirjoittanut minut.
Limingan kirjastossa
17.11.2021 klo 17 keskustelun aiheena
Matala maa, korkealla taivas (Seutu 2020)
OILI SAINILA, KIRJAN ESITTELY JA KESKUSTELU YLEISÖN KANSSA KIRJAN SISÄLLÖSTÄ.
Mikä romaanissa on totta, mikä keksittyä?
Ohjelmassa myös Tuula Väyrysen runoesitys ja Sirkka-Liisa Leinosen kuvaus runojen käännösprosessista.
Kirjailta oli tähtihetki! Kiitos kirjan lukeneille keskustelusta ja hienoista puheenvuoroista sekä kaikille mukana olleille koskettavasta kohtaamisesta.
_____________________________________________________________________________
TAMPEREEN KIRJAMESSUT 2021/ KIRJAFESTARIT 4.12-5.12. TAMPERE-TALOSSA
Seutu Kustannus osastolla 1.18
_________________________________________________________________________________
Yksi messujen uutuuksista oli Esko Kuusiston kokoomateos Metsäpoluilta poimittua!
Esko Kuusisto.
_________________________________________________________________________________
TAMPEREEN KIRJAMESSUT 2021/ KIRJAFESTARIT 4.12-5.12. TAMPERE-TALOSSA
SEUTU KUSTANNUKSEN OHJELMA
lauantaina 4.12. Tampere-talon Sonaatti 2: ssa klo 14.00
Sirkka-Liisa Leinonen: LYRIIKKA KÄÄNTÄJÄN KÄSISSÄ
Ajatuksia ja kokemuksia runojen kääntämisestä kirjan Down Memory Lane: Collected Poems runojen perusteella. Aiheena mahdollisuudet avata suomalaista mielenmaisemaa kansainvälisille lukijoille sekä kääntäjän ja kirjailijan välinen yhteistyö.
KÄÄNNÖSPROSESSI
Runojen kääntäminen ei ole helppoa. Sanotaan jopa niin, että runojen kääntäminen on mahdotonta. Lyhytkin runo voi olla aikamoinen paketti, jossa rakennusaineina ovat sanojen denotatiiviset ja konnotatiiviset merkitykset, intertekstuaaliset ja kulttuuriset alluusiot, symbolit, äännemaalailu, tavurakenne, rytmi, riimikin… Ja koska runo syntyy lopullisesti vasta lukijan mielessä, runon tulkintaan vaikuttaa aina myös lukijan tieto- ja kokemustausta.
Käännösprosessissa runo, joka on rakennettu lähdekielen resurssien avulla, tulee sanoitetuksi uudelleen toisen kielen resurssien avulla toista kulttuuria varten. Jotakin jää väistämättä puuttumaan.
Mutta runoja on käännetty kautta historian. Olemme varmaan kaikki lukeneet käännösrunoutta, nauttineet siitä ja oppineet jotakin uutta. Epätäydellinenkin käännös voi raottaa lukijalle ovea toiseen kieleen ja kulttuuriin.
Runon syntyprosessi on intensiivinen ja intiimi tapahtuma. Runoilija on yksin omien ajatustensa ja hahmottumassa olevan runon kanssa. Kääntäjä sen sijaan ikään kuin istuu aidalla kahden maailman välissä, toinen jalka toisella ja toinen toisella puolella. Kääntäjä ajattelee lukijoita koko ajan, miettii miten toiskielinen lukija mahtaa tekstin ymmärtää ja miten hän sitä tulkitsee.
SANALUETTELO
Kun aloin tarkemmin miettiä jo kääntämiäni runoja lukijan näkökulmasta, listasin kokoelmasta eräänlaiset ydin- tai avainkäsitteet eli ne sanat, jotka esiintyivät runoissa useimmin. Tällaisen luettelon sain:
Luettelon perusteella näyttää siltä, että Oilin maiseman tärkeimmät elementit ovat metsä, taivas, tuuli ja pellot. Lakeuden kasvatit varmaan tunnistavat nämä elementit.
Äkkiseltään tuntuisi, että nämä sanat ovat helposti käännettäviä ja helposti ymmärrettäviä myös muilla kielillä juuri siksi, että ne kuvaavat aistein havaittavaa fyysistä todellisuutta. Niin periaatteessa onkin. Mutta kun tarkemmin pohdin asiaa kääntämisen kannalta, oivalsin että runot kuitenkin avaavat näitä käsitteitä uudella ja tuoreella tavalla ei-suomalaisille lukijoille.
*
Esimerkkinä voisi olla sellainen hyvin suomalainen asia kuin lumi. Sana ”lumi” ei varsinaisesti edes esiintynyt kovin monta kertaa, mutta suomessahan on paljon lumi-sanoja: hanki(kanto), nietos, kinos, tuisku, pyry ja kaikki lumen eri olomuodot, kuten puuterilumi, vitilumi, nuoskalumi, tykkylumi jne. Näitä synonyymejä runoissa esiintyi.
LUMI (Oblivion)
Esimerkiksi briteille lumi on se parin sentin loskakerros, joka he kokevat kerran tai kaksi talvessa, jos silloinkaan, ja joka saa liikenteen kaaokseen. Heidän kokemustaustastaan puuttuvat sekä kantohanki että maaliskuiset säkenöivän kauniit lumikentät. Oikein nauratti, kun selasin synonyymisanakirjaa ja snow-sanalle annetut synonyymit. Ne olivat ”sleet” ja ”hail” eli ”räntä” ja ”rakeet”.
Luulen, että vaikka käännöksen lukijalla ei ole omakohtaista kokemusta pohjoisen talvesta, hän kuitenkin pystyy tulkitsemaan niitä kauniita talviaiheisia runoja kuvittelemalla ja eläytymällä. Siinä mielessä runot tuovat esiin tätä suomalaiselle olennaista asiaa eli lumista talvea.
*
METSÄ (The humble)
Myös ”metsä” tuntuu meistä suomalaisista itsestään selvältä asialta, mutta maailmassa on monenlaisia metsiä. Etelämpänä Euroopassa on paljon vähemmän metsiä kuin Suomessa eivätkä ne ole sellaisia boreaalisia havumetsiä, joita meillä enimmäkseen on. Eteläisempiä metsiä tuskin käytetäänkään yhtä monipuolisesti kuin suomalaisia.
Suomalaiset menevät metsään marjastamaan ja sienestämään, suunnistamaan ja harrastamaan polkujuoksua tai maastopyöräilyä, halaamaan puita lisätäkseen mielenrauhaa tai lataamaan sisimpänsä ”akkuja” tai muuten vain nauttimaan.
Oili kuvaa runoissaan metsää hyvin tarkasti monia kasvi- ja eläinlajeja nimeten. Hän on onnistunut oivallisesti kuvaamaan suomalaisen metsän monipuolista luonnetta ja avaamaan suomalaisten suhdetta metsään ja yleensä luontoon.
Seuraava lyhyt runo on hyvä esimerkki metsistä, jossa on erilaisia puulajeja mutta myös erilaisia kasveja: suopursuja, vanamoita, puolukan ja mustikan varpuja, sammalta jne. Sellainenkin lukija, jolla on kokemusta vaikkapa vain kesyn lempeästä pyökkimetsästä, saa varsin konkreettisen tuntuman suomalaiseen metsään.
VALO (Spellbound)
Toinen merkittävä sana on ”valo”. Valoahan on kaikkialla, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä erityisemmän merkityksen valo saa.
Rantalakeudellakin valo on vahvasti läsnä vain osan vuotta. Kun valo palaa pimeyden jälkeen, se kukistaa talven ja tuo lupauksen paremmasta. Kesä on suurta valon juhlaa päivisin ja iltaisin ja pohjoisessa öisinkin. Juuri pohjoisen valo paistaa näistä runoista.
Yleisesti ottaen runoja ei ollut erityisen vaikea kääntää juuri sen takia, että niissä puhutaan konkreettisista asioista. Ne ovat monella tapaa visuaalisia ja muihinkin aisteihin vetoavia.
Mutta kääntäjä törmää usein siihen, että kohdekielessä ei ole minkäänlaista vastinetta jollekin lähdekielen sanalle. (Esimerkiksi jaksaa ja viihtyä puuttuvat kokonaan englannin kielestä.) Näissä runoissa ei ollut paljon tällaisia hankalia sanoja, ainakaan noiden ydinkäsitteiden kohdalla. Yksi sellainen sana oli ”kehrä”, kaunis ja pehmeä valo-sana sekin.
KEHRÄ
”Kehrä” esiintyi neljässä runossa. Ja puhe on tietysti auringon kehrästä eli auringosta. Vaikka englannissa on hyvin laaja sanavarasto, ”kehrää” vastaavaa sanaa en siitä löytänyt. Oxford Thesaurus antaa neljä selvästi lainattua synonyymia sanalle ”sun”, nimittäin ”helios” (kreikka), ”sol” (latina), ”Ra” (Egypti) ja vielä ”star”, eli aurinko on teknisesti ottaen ”tähti”. Lähisynonyymeiksi annetaan myös ”sunshine, sunlight, daylight, beams, rays”, jotka eivät ”kehrän” vastineeksi sovellu.
*
Toki edellä kuvaamissani runoissa on sisältöä, joka karkaa toiskielisen lukijan ulottuvilta vain sen takia, että hänellä ei ole tarvittavaa tietoa. Erityisesti kokoelman historialliset runot ovat tällaisia, esimerkiksi ”Avara syli”, joka kuvaa Raatteentien muistomerkkiä. Jos on käynyt Raatteentiellä, runo kyllä avautuu. Mutta jos ei ole nähnyt sitä kivipeltoa (17 000 lohkaretta), josta muistomerkki koostuu, runo saattaa jäädä hieman mystiseksi. Ja lukija voi kysyä, mitkä ihmeen kellot siellä soivat?
AVARA SYLI (Bosom of homeland)
Runoissa tulee esiin myös luonnonilmiö, joka ”sylkee lohkareet ylös maasta”. Niissä liikutaan Perämeren rannikolla, joka on ns. maannousurannikkoa. Jääkausi on painanut maan kuoren lommolle tällä Fennoskandian kohdalla, ja maan kuori kohoaa pikkuhiljaa entiselle tasolleen, ja uutta maata paljastuu koko ajan. Merenkurkun kohdalla nousu on nopeinta, tätä nykyä lähes 1 cm vuodessa. Tämä ilmiö on hauskasti läsnä jopa runossa ”Omakuva”.
PELTOJEN HISTORIA (Life of the fields), OMAKUVA (Self-portrait)
*
Sen lisäksi, että runot kuvaavat fyysistä maisemaa, ne heijastelevat myös mielen maisemia. Niihinkin runoihin on helppo tarttua kielestä riippumatta. Esimerkkinä runo Tunnustus. Jos on seissyt rakkaan läheisen sairasvuoteen tai kuolinvuoteen äärellä, on hyvin helppo asettua runon puhujan mielentilaan.
CONFESSION
Varsinkin Limmi-kokoelman runoissa on kuvattu yleistä elämisen vaivaa ja tuskaa. Siellä on ”savinen maa joka hiertää jalkaa”, ja siellä on myös runo feeniks-linnusta, joka laulaa loputtomasti elämänmittaista tuskaansa ja kaipuutaan.
PAIN
Näiden lisäksi on myös runoja arkityöstä, joka ei liene kovin yleinen aihe runoudessa. Ja rakkausrunojakin on, niin kun tämä:
GRAVITATION
Kaiken kaikkiaan luonto on koko ajan niin vahvasti läsnä, että jopa inhimilliset tunteet ja yhteisön historia ikään kuin sulautuvat tai piiloutuvat luontoon. Tuo luontosuhde on runoissa kuvattu niin havainnollisesti ja niin vahvoin värein, että se pystyy varmasti ylittämään kielimuurit.
INHERITED FEAR, BOGHOLE
*
Tässä vielä hauska esimerkki, jossa typografia on valjastettu palvelemaan runon sisältöä. Luovaa ja leikkisää typografiaa on käytetty muuallakin, mutta aivan erityisesti tässä runossa. Runo vetoaa muutoinkin aisteihin, ainakin jos lukija on maalla kasvanut ja sen ikäinen, että muistaa ne puintipäivän äänet ja tuoksut. Tässä oikein tuntee, kuinka lakeuden tuuli puhaltaa pölyhiukkaset ja akanat leijumaan ilmassa, ja sanat leijuvat niiden mukana.
THRESHING DAY
*
Kun tähän käännösprosessiin ryhdyttiin, meillä oli mielessä jonkinlaiset kohdelukijat eli Pohjois-Amerikassa asuvat suomalaistaustaiset sukulaiset ja ystävät. Toki toivomme, että lukijoita löytyisi myös muualta, Suomestakin. Oli mielenkiintoista, että Oulun alueen kotiseutumarkkinoilla muutama maahanmuuttajakin osti kirjan.
Meille itsellemme runojen käännösprojekti oli erityisen antoisa ja mielenkiintoinen kokemus. Lukioaikainen ystävyytemme löytyi välittömästi vuosikerrostumien alta. Se siivitti innostavaan yhteistyöhön. Kumpikin meistä pystyi sanomaan mielipiteensä ja esittämään mieltään askarruttavat asiat; sekä suomenkielisestä että englanninkielisestä tekstistä keskusteltiin uutta oivaltaen, yksissä tuumin.
SEUTU KUSTANNUS NÄYTTEILLEASETTAJANA Tampere-talon OSASTOLLA 1.18
4.-5.12. 2021
Osastolla vierailivat:
la klo 15-16 Sirkka-Liisa Leinonen,
su klo 12-13 Annamarja Ollikainen-Autiosaari
ja klo 13-14 Esko Kuusisto (Ei päässyt paikalle sairastumisen takia.)
METSÄPOLUILTA POIMITTUA JULKISTETAAN, KUN KORONA HELLITTÄÄ!____________________________________________________
Ständillä olivat päivystämässä myös Auli Hirsjärvi ja Jorma Savola
**************************************************************************************************************
Lokakuu 2020: syyskuussa perustetun Seutu Kustannuksen ensiesittely
Kirjallinen kahvisalonki Näsin seurakuntasali, Tampere
MAISEMA ON KIRJOITTANUT MINUT
kerroin runokirjastani, joka oli ilmestynyt 2019 Sanasadon julkaisemana.
Aiheenani oli runojeni kirjoittaminen ja tulkinta.
Järjestäjänä Mummon Kammari.